Työpaikkaselvitys ja työsuojelukierros sekoitetaan usein, koska kummassakin kierretään työpaikka ja kirjataan havaintoja. Niillä on kuitenkin eri tekijä, eri lakiperusta ja eri lopputulos. Työpaikkaselvityksen tekee työterveyshuolto, ja se on työterveyshuollon toiminnan suunnittelun pohja. Työsuojelukierros on työnantajan oma tapa pitää vaarojen arviointi ajan tasalla.
Tässä oppaassa näet erot taulukkona, mitä kumpikin vaatii, miten ne tukevat toisiaan ja miten havainnot dokumentoidaan niin, että korjaukset myös tehdään. Omien kierrosten tarkistuspisteet, riskiarvion ja toimenpidesuunnitelman saat valmiina työsuojelukierroksen tarkistuslistasta Excelissä.
Ero yhdellä silmäyksellä
| Työpaikkaselvitys | Työsuojelukierros ja vaarojen arviointi | |
|---|---|---|
| Kuka tekee | Työterveyshuolto yhdessä työpaikan kanssa | Työnantaja, esihenkilöt ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöt |
| Säädös | Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 12 §; valtioneuvoston asetus 708/2013 (muutettu 503/2026), 6 § | Työturvallisuuslaki 738/2002, 10 § |
| Tarkoitus | Arvioida vaarojen, kuormitustekijöiden ja voimavarojen merkitys terveydelle ja työkyvylle | Tunnistaa haitta- ja vaaratekijät ja arvioida niiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle |
| Milloin | Työterveyshuoltoa aloitettaessa, olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, kertyneen tiedon perusteella tai toimintasuunnitelman määräajoin | Pidettävä ajan tasalla; tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa |
| Tulos | Raportti toimenpide-ehdotuksineen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma | Työnantajan hallussa oleva selvitys ja arviointi sekä korjaavat toimenpiteet |
Mitä työpaikkaselvitys on
Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein. Tarkemmat säännöt ovat valtioneuvoston asetuksen 708/2013 6 §:ssä. Asetusta on muutettu asetuksella 503/2026, joka tulee voimaan 1.1.2027: silloin asetuksen nimi muuttuu muotoon Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta, ja sen 1–10 § uudistuvat. Esimerkin vuonna 2027 sovelletaan 6 §:ää uudessa muodossa:
- Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen.
- Selvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen merkitys terveydelle ja työkyvylle.
- Selvitys toteutetaan työn sisältö ja työolosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisin menetelmin ja asiantuntemuksella.
- Havainnot, arviot ja toimenpide-ehdotukset kirjataan työpaikkaselvityksestä laadittavaan asiakirjaan.
- Selvitys tehdään työterveyshuoltoa aloitettaessa, työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa, kertyneen tiedon perusteella tai toimintasuunnitelman määräajoin.
- Selvityksessä on hyödynnettävä työturvallisuuslain 10 §:n mukaista vaarojen arviointia.
Viimeinen kohta kuuluu asetuksessa näin: ”Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työturvallisuuslain 10 §:n mukaista työn vaarojen selvitystä ja arviointia.” Työnantajan oma vaarojen arviointi on siis työpaikkaselvityksen lähtöaineistoa, ja sen ajantasaisuus vaikuttaa suoraan selvityksen laatuun. Vuoden 2026 loppuun voimassa olevassa sanamuodossa pykälä on suppeampi: siinä tiedot kirjataan selvityksestä tehtävään asiakirjaan, eikä havaintoja, arvioita ja toimenpide-ehdotuksia luetella erikseen.
Työterveyslaitoksen kuvauksen mukaan työpaikkaselvitykseen sisältyy esiselvitys, työpaikkakäynti sekä palautetilaisuus ja raportointi. Esiselvitykseen kootaan työpaikalta muun muassa työn vaarojen selvitys ja arviointi, kemikaaliluettelo ja mittausten tulokset. Arvioinnissa käytetään viisiportaista asteikkoa merkityksetön, vähäinen, kohtalainen, merkittävä, sietämätön, ja vähintään kohtalaiseksi arvioitu vaara- tai kuormitustekijä edellyttää toimenpidesuositusta.
Esiselvitystä varten kannattaa siis pitää ajan tasalla ainakin vaarojen arviointi ja kemikaaliluettelo. Niistä on tämän sivuston oppaat riskien arviointi työturvallisuuslain mukaan ja kemikaaliluettelo täytettynä esimerkkinä.
Mitä työsuojelukierros on
Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Selvitys ja arviointi on oltava työnantajan hallussa, se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja pidettävä muutenkin ajan tasalla. Kesäkuusta 2023 pykälä on nimennyt huomioon otettaviksi myös työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.
Työsuojelukierros on käytännön keino tehdä tätä: työpaikka kierretään tarkistuslistan kanssa, havainnot kirjataan ja niille sovitaan korjaaja ja määräaika. Kierros ei korvaa koko vaarojen arviointia, koska kaikki vaarat eivät näy kävellessä, esimerkiksi henkinen kuormitus, yksintyöskentely tai harvoin tehtävät huoltotyöt. Siksi lista kannattaa jakaa fyysiseen ja psykososiaaliseen osaan ja täydentää haastatteluilla.
Kuka kierrokselle osallistuu
Kierroksen tekee yleensä esihenkilö tai työsuojelupäällikkö yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa, ja mukaan kannattaa ottaa alueen työntekijä, joka tuntee työvaiheet. Työntekijä huomaa usein asiat, jotka ulkopuolinen ohittaa: tilapäisen kiertotien, puuttuvan suojaimen tai koneen, jonka suojaus avataan joka päivä. Sopikaa ennen kierrosta, mitä aluetta ja mitä tarkistuslistan osaa tällä kertaa käydään läpi, ja kirjatkaa myös hyvin toimivat asiat. Silloin seuraavalla kerralla näkee, mikä on parantunut, eikä kierros jää pelkäksi puutelistaksi.
Miten ne tukevat toisiaan: esimerkkivuosi
Esimerkki on keksitty: 14 hengen autokorjaamo, jonka työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen keväällä 2027.
| Kuukausi | Tehtävä | Vastuu |
|---|---|---|
| Tammikuu | Vaarojen arvioinnin päivitys ja kemikaaliluettelon tarkistus esiselvitystä varten | Työnantaja |
| Helmikuu | Esiselvityksen aineisto työterveyshuoltoon | Työnantaja |
| Maaliskuu | Työpaikkakäynti: työterveyshoitaja ja -fysioterapeutti | Työterveyshuolto |
| Huhtikuu | Palautetilaisuus; toimenpide-ehdotukset toimenpidesuunnitelmaan | Työterveyshuolto ja työnantaja |
| Toukokuu | Työsuojelukierros 1, jossa tarkistetaan myös raportin ehdotukset | Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu |
| Syyskuu | Työsuojelukierros 2 ja toimenpiteiden tilannekatsaus | Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu |
| Marraskuu | Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tarkistus | Työterveyshuolto ja työnantaja |
Esimerkissä kierros tehdään kahdesti vuodessa. Sopiva tiheys riippuu toiminnan vaaroista ja muutoksista: uusi kone, uusi työtila tai sattunut tapaturma on syy tehdä ylimääräinen kierros heti. Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet kannattaa käsitellä omana prosessinaan; siitä on esimerkki oppaassa poikkeamaraportti juurisyystä korjaavaan toimenpiteeseen.
Dokumentointi, joka johtaa korjauksiin
Jokaisesta havainnosta kirjataan samat tiedot, olipa lähde kierros tai työterveyshuollon raportti:
- kohde ja havainto (mitä nähtiin, missä)
- lähde (kierros, työpaikkaselvitys, poikkeama)
- riskitaso sovitulla asteikolla
- toimenpide, vastuuhenkilö ja määräaika
- tila ja tarkistuspäivä.
Työterveyshuollon viisiportainen asteikko ja työpaikan oma riskimatriisi eivät välttämättä ole samoja. Kirjaa siksi lähde ja käytetty asteikko, älä muunna tasoja toisikseen ilman perustetta. Matriisien eroja on käsitelty oppaassa riskimatriisi 3×3 vai 5×5.
Tässä esimerkissä toimenpidesuunnitelman riveillä 2–31 sarake C on havainnon lähde (Kierros, Työpaikkaselvitys tai Poikkeama), G määräaika ja H tila, ja tarkastelupäivä on solussa K1. Sarakejako on tämän oppaan oma esimerkki:
| Tarkoitus | Kaava |
|---|---|
| Myöhässä olevat toimenpiteet | =LASKE.JOS.JOUKKO(G2:G31;"<"&K1;H2:H31;"<>Valmis") |
| Valmiiden määrä | =LASKE.JOS(H2:H31;"Valmis") |
| Työpaikkaselvityksestä tulleet avoimet | =LASKE.JOS.JOUKKO(C2:C31;"Työpaikkaselvitys";H2:H31;"<>Valmis") |
Kierroksen tarkistuslista valmiina
Työsuojelukierros Tarkistuslista Excel -pohjassa on seitsemän välilehteä. Fyysisen työympäristön listalla on 40 tarkistuspistettä yhdeksässä kategoriassa (järjestys, valaistus, melu, ilmanvaihto, ergonomia, koneet, paloturvallisuus, kemikaalit, ensiapu) ja psykososiaalisen listalla 20 pistettä kuudessa kategoriassa. Riskiarvo lasketaan todennäköisyys × seuraukset 3×3-matriisilla. Toimenpidesuunnitelmassa on 30 riviä vastuuhenkilöineen, määräaikoineen ja tiloineen, kierroshistoria seuraa korjattujen puutteiden osuutta, ja kojelaudassa on neljä kaaviota.
Pohja on työnantajan oman kierroksen ja vaarojen arvioinnin työkalu. Työpaikkaselvitystä se ei korvaa, koska sen tekee työterveyshuolto, mutta kierroshistoria ja toimenpidesuunnitelma ovat juuri sitä aineistoa, jota esiselvitykseen kootaan.
Tee seuraava työsuojelukierros valmiilla tarkistuslistalla →
Usein kysyttyä
Pitääkö pienellä yrityksellä olla työpaikkaselvitys?
Jos yrityksellä on työntekijöitä, työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto, ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen. Selvityksen laajuus riippuu työpaikan vaaroista.
Voiko työsuojelukierroksen tehdä ilman työterveyshuoltoa?
Voi. Kierros on työnantajan oma toimenpide. Työterveyshuolto voi osallistua, ja sen asiantuntemusta kannattaa käyttää esimerkiksi kuormitustekijöiden arvioinnissa.
Lähteet
- Finlex: Valtioneuvoston asetus 708/2013 (6 §; 1.1.2027 alkaen nimeltään valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta, muutos 503/2026), työterveyshuoltolaki 1383/2001 (12 §) ja työturvallisuuslaki 738/2002 (10 §)
- Työterveyslaitos: Työpaikkaselvitys
- Microsoft-tuki: LASKE.JOS.JOUKKO-funktio